1. Jätevedenpuhdistamon jätevedenottopiste
(1) Kansallisessa kattavassa jäteveden tyhjennysstandardissa määritellyt ensimmäisen jätevesityypin näytteenottopaikat asetetaan kaikki korjaamon tai korjaamon käsittelylaitoksen tyhjennyspisteeseen tai tällaisten epäpuhtauksien käsittelylaitoksen päästöaukkoon.
(2) Toisentyyppisten epäpuhtauksien näytteenottopisteet sijaitsevat kaikki epäpuhtauspäästöyksikön ulostulossa.
(3) Koko jäteveden käsittelylaitoksen tehokkuutta valvoessaan on pystyttäminen näytteenottopaikoille eri jätevedenpuhdistamojen sisääntuloihin ja jäteveden käsittelylaitosten kokonaispurkauspisteisiin.
(4) Kun valvotaan kunkin jäteveden käsittelyyksikön tehokkuutta, on pystyttäytyi näytteenottopaikkoja eri jätevedenpuhdistamojen sisääntuloille ja jäteveden käsittelylaitosten kokonaispurkauspisteille.
(5) Perustaa vedenseurantapisteitä jätevedenpuhdistamoihin sekä jätevedenpuhdistamojen sisääntuloihin ja myyntipisteisiin.
2. Jätevedenpuhdistamon jätevedenottotiheys
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamon näytteenottotiheys on vähintään joka toinen tunti, ja 24 tunnin sekanäyte otetaan ja lasketaan päivittäin. Teollisuuden jätevesien seurantatiheys, tuotantosykli<8h, sampling="" once="" every="" 2h,="" production="" cycle="">8h, näytteenotto kerran 4 tunnissa. Muiden jätevesinäytteiden on oltava vähintään 2 kertaa 24 tunnin kuluessa. Suurin sallittu päästöpitoisuus lasketaan päivittäisen keskiarvon perusteella.
3. Jätevedenpuhdistamon jäteveden näytteenottolaitteet
Näytteenottoa voidaan käyttää värittömällä kovalla lasipullolla, jossa on pysäytys tai polyeteenipullo, jossa on pysäytys tai kauha.
1) Matalan veden näytteenotto
Kun jätevettä päästetaan julkisiin vesiin kanavan muodossa, olisi otettava huomioon asianmukaiset jätteet. Säiliöitä tai pitkäikäistä vesikauhaa voidaan käyttää suoraan näytteenä weirin ylivuotamasta. Kun näytteenotto tapahtuu viemäriputkissa tai -kanavissa, vesinäytteet on kerättävä nestevirtaavista osista.
(2) Syvänmeren näytteenotto
Se soveltuu vesinäytteiden keräämiseen jätevesi- tai jätevedenkäsittelysäiliöissä, ja se voidaan kerätä erillisellä syvänäytteenottajalla.
(3) Automaattinen näytteenotto
Käytä automaattista näytteenottajaa tai jatkuvaa automaattista ajoitusnäytteenottajaa keräämiseen. Tuotantosyklissä tietty määrä vesinäytteitä voidaan kerätä eri säiliöihin aikaohjelman mukaan; automaattisen sekoitusnäytteenokkauksen aikana näytteenotin voi kerätä määräajoin ja jatkuvasti tietyn määrän virtaussuhteen mukaisesti kerättyjä vesinäytteitä tai vesinäytteitä. Kontissa.
4. Jätevedenpuhdistamon jätevesinäytteenottomäärä
Laske periaatteessa tarvittava määrä vesinäytteitä seurantakohteiden määrän perusteella ja kerää vesinäytteet 1,1–1,3-kertainen vaadittuun määrään verrattuna. Yksittäisen seurantakohteen näytteenottotilavuuden on oltava 50 – 500 ml ja vesinäytteen 2L yleistä fysikaalista ja kemiallista analyysia varten.
5. Jätevedenpuhdistamojen näytteenotto- ja varotoimenpiteet
1) Näytteenottomenetelmä
Vesinäytteiden keräämisen perusedellytys jätevedenpuhdistamoissa on, että otetut vesinäytteet ovat edustavia. Näytteenotossa on kiinnitettävä huomiota: kiinteä aika, kiinteä lähtökohta, kiinteä määrä ja kiinteä menetelmä. Tee samalla levy.
2) Huomiota tarvitsevat asiat
Näytteenotossa kerätään huolellisesti vesinäytteet näytteenottosuunnitelman mukaisesti ja vesinäytteet eivät heikkene tai saastu ennen analysointia.
6. Vesinäytteiden varastointi
1. Veden laatuun vaikuttavat tekijät muuttuvat
Fysikaaliset vaikutukset: haihtuvien komponenttien haihtuminen ja häviäminen; komponenttien imeytyminen säiliön seinämän kylkeen ja ripustettu kiintoantiteet veteen; testattavuusseinistä ja ripustetuista kiintoaineista jne.
Kemiallinen toiminta: biologinen toiminta, kuten redox: bakteerien ja muiden mikro-organismien ja levien toiminta muuttaa testatut komponentit; lisäksi mikro-organismien ja levien kuolema vapauttaa tiettyjä komponentteja veteen.
2. Vesinäytteen säilytysastia
Yleisesti käytetyt säiliömateriaalit vesinäytteiden varastointiin ovat borosilikaattilasi, kvartsi, polyeteeni ja polytetrakloorietyleeni.
A. Kontti ei voi olla uusi saasteiden lähde. Esimerkiksi borosilikaattilasipulloja ei voida käyttää piin ja boorin mittaamiseen.
B. Säiliön seinämä ei saa absorboida tai adsorboitua tiettyjä testatut komponentit. Esimerkiksi orgaanista ainetta mitattaessa ei voida käyttää polyeteenipulloja.
C. Säiliö ei voi reagoida tiettyjen testattavuuskomponenttien kanssa. Esimerkiksi happea mitattaessa vesinäytteitä ei pidä säilyttää lasipulloissa.
D. Valoherkkien komponenttien määrittämiseksi vesinäyte on säilytettävä ruskeassa reagenssipullossa. Jätevedenpuhdistamojen jätevesinäytteiden säilyttäminen
3. Vesinäytteiden säilyttäminen
A: jäähdytä tai pakasta
Se voi estää mikro-organismien toimintaa ja hidastaa fyysisten vaikutusten ja kemiallisten reaktioiden nopeutta. Jos vesinäyte varastoidaan -18~–22 °C:n jäätymisolosuhteissa, seurantakohteiden, kuten fosforin, typen, piiyhdisteiden ja biokemiallisen hapenkulutuksen, stabiilisuus vesinäytteessä paranee merkittävästi, eikä se vaikuta myöhempään analyysiin ja määritykseen.
B: Lisää säilöntälääkettä
Asianmukaisten säilöntäreagenssien lisääminen vesinäytteeseen voi estää mikro-organismien toimintaa ja hidastaa redox-reaktioiden esiintymistä. Lisäysmenetelmä voidaan lisätä välittömästi näytteenoton jälkeen; se voidaan lisätä myös erillisiin pulloihin tarpeen mukaan, kun vesinäyte jaetaan.
C: suodatus ja keskipakoerottelu
Vesinäytteen sameus vaikuttaa myös analyysituloksiin. Oikean kokoinen suodatin voi tehokkaasti poistaa levät ja bakteerit, ja suodatetun näytteen stabiilisuus paranee. Yleisesti ottaen vesinäytteistä voidaan erottaa riippuvat kiinteät aineet selvennyksellä, sentrifugoinnilla, suodatuksella ja muilla toimenpiteillä.
4, vesinäytteiden varastointiolosuhteet
Vesinäytteen sallittu säilytysaika liittyy moniin tekijöihin, kuten vesinäytteen luonteeseen, analyysi-indeksiin, liuoksen happamuuteen, säilytysastiaan ja varastointilämpötilaan. Myös eri vesinäytteiden sallittu säilytysaika on erilainen. Yleisesti uskotaan, että vesinäytteiden enimmäissäilytysaika on: 72 tuntia puhtaan veden näytteille, 48 tuntia kevyesti saastuneilla vesinäytteillä ja 12 tuntia voimakkaasti saastuneilla vesinäytteillä.
